keskiviikko 1. lokakuuta 2008

Maniaa mahan täydeltä


Nyt kun Mangolla on toinen juoksukierto menossa, alkaa sen käytöksessä havaitsemaan mielenkiintoisia yksityiskohtia. Sykli käynnistyy siten, että noin kuukausi ennen juoksun alkua koiran käytös rauhoittuu ja se muuttuu hieman epäsosiaaliseksi. Juoksun jälkeen rauhallisuus syvenee flegmaattisuudeksi, josta hormoonikeikahdus taas seuraavan parin kuukauden päästä tuo hippuloihin vipinää.

Nyt on kulunut pari-kolme kuukautta juoksusta ja Mango on taas toisessa ääripäässä. Olinkin jo unohtanut, että koira voi yhtäkkiä karata mielenkiintoisen leikkikaverin luokse. En myöskään muistanut Mangon ruokailun jälkeisiä energiapurskahduksia, joissa kylläinen koira kiehnää jaloissa ja näykkii varpaistani niin pitkään, että sen kanssa olisi pakko hieman painia.

Matkustin koiran kanssa mökille viikonloppuna ja saimme tehtyä mukavia treenejä. Valmistin Mangolle nome-tyylisen hakuruudun ja vesimarkkeerauksen. Piilotin vaikeaan maastoon pari damia, pari varista ja yhden sorsan. Sorsan sijainnissa oli vielä pieni jippo. Sen palauttakseen joutui uimaan pienen matkan ja hakea linnun veden päällä kasvaneesta turvekaisilikosta. Sorsa, damit ja varikset palautuivat ilman suurempia vaikeuksia.

Alun perin oli suunnitelmissa käyttää sunnuntai metsästäessä, mutta huomasin perjantaina, että viimeinenkin lupa läheisille valtion maille oli myyty. Käytin kuitenkin tilaisuutta hyväkseni ja lähdin pariin otteeseen metsään samoilemaan. Tarkoituksena oli opettaa Mangolle hieman ylösajoa. Vannoutunut kantapään kautta -mies ei tietenkään ole ottanut selvää miten tämä homma pitäisi koiralle opettaa. Yritin heitellä metsään dameja koiran huomaamatta ja ohjata kulkumme aina damien suuntaan. Aluksi meinasin menettää toivoni saappaanlämmittimeen. Lintuja karkaili sieltä ja täältä, mutta koira oli niin lähellä minua, että se ei edes huomannut lintuja. Törmäsimme pariin pyypoikueeseen, pariin yksittäiseen pyyhyn ja yhteen teereen. Viimeisimmän pyyporukan huomatessaan koira alkoi pääsemään hommasta jyvälle. Kolme lintua rävähti alle kymmenen metrin päästä karkuun ja uumoilin niitä olevan vielä lisää. Usutin koiran eteen ja sieltähän se bongasi vielä kaksi lintua juosten innokkaana niiden perään.

Viimeisen pari viikon kuulumisiin kuuluu myös tutustuminen agilityyn. Sehän oli aika kivaa! Täytyy lisätä laji koiraharrastuksien to do -listalle. Pari agility-kuvaa lisätty treenit-kansioon.

Ei kommentteja: