Sisun puolivuotisraportti

Sisu alkaa näyttää jo hieman oikealta koiralta. Stereotyyppiseltä labradorilta se ei tosin enää näytä ja söpöyspisteet karisevat kovaa tahtia. Näyttölinjaisiin tottunut voisi ajatella että onpa luimunaamainen ja koheltava honkkeli. Vaikka itseänikin koheltaminen aina välillä raivostuttaa, on tuohon koiraan kuitenkin syntynyt vahva tunneside ja yhteistyösuhde. Sisun söpöys onkin enemmän sisäistä kuin ulkoista ja se on paljastunut aikamoiseksi halailijaksi ja sylittelijäksi. Tutustuttuaan se hakeutuu aina ihmisten lähelle ja usein yrittää myös tunkea syliin.

Aiempia huolenaiheita on karissut pois. Koira tottui yksinoloon melko helposti. Se ei enää suuremmin pelkää toisia koiria ja esimerkiksi ohitustilanteet sujuvat todella mallikkaasti jopa ilman hihnaa. Joiltain osin Sisu on puolivuotiaana jo helpompi koirakansalainen kuin mitä edellinen koiramme Mango oli aikuisena. Toisaalta sisätiloissa näin ei ole. Energiaa koiralla on todella paljon ja Sisua ei ilman valvontaa voi pitää vapaana kotonamme. Toinen ärsyttävä piirre on pissailu, josta jo luulimme päässeemme eroon. Sisu pyytää ulos istumalla oven viereen, mutta jos se ei pääse heti ulos, tulee vahinko melko nopeasti oven viereen.

Sain ystävältä taas tänä syksynä kutsun Kuhmoon metsästämään. Sisu lähti mukaan ja osallistui iltapäivien kävelyjahteihin seurakoirana. Oli hauskaa seurata koiran nenänkäyttöä ja innokkuutta metsässä. Passissa saimme seurata hanhien ja joutsenten syysmuuttoa. Teeriä ja pyitä lenteli jonkin verran, ja meitä monena vuonna kierrellyt metsokin näyttäytyi, mutta kovin hyviä ampumapaikkoja ei tällä kertaa tarjoutunut. Sisu sai matkamuistoksi vatsanpuruja ja oksenteli kolme päivää. Ilmeisesti se oli noukkinut suuhunsa niin paljon keppejä ja heinää.

Tapasimme pari viikkoa takaperin Sisun kasvattajaa Maaritia ja teimme hieman harjoituksia jotta Maarit näki missä mennään. Suurempia ongelmia ei ollut, mutta Maarit kiinnitti huomiota vinkumiseen ja kiertelyyn palautuksissa. Nämä ovat siis nyt painopistealueita. Vinkumiseen puuttuminen tosin on osoittautunut hieman hankalaksi koska Sisu ei yleensä vingu minun lähellä, vaan esim. häkissä kun itse olemme eri kerroksessa. Palautukset lienevät helpompi homma ja niissä ollaankin jo vähän edistytty.

Kirjoittelin aiemmin että tämän vuoden tavoitteena on käydä jossain kokeessa töissä ja kerätä taas kokemusta metsästyskoepuolelta. Se tavoite on edistynyt hyvin. Tulevana viikonloppuna olisi tarkoitus mennä jo vuoden kolmanteen kokeeseen töihin. Pitää verrytellä daminheittokäsi hyvään vireeseen!