Sisulla on nyt 12 viikkoa täynnä. Uskomattoman nopeasti tuollainen pentu kehittyy, mutta usein saan myös itseni kiinni odottamasta liikoja. Tämä johtuu varmaan siitä että koiraelämä ikään kuin jatkuu siitä mihin jäätiin aikuisen koiran kanssa. Monessa kohtaa pitää muistuttaa itselleen että Sisu on pieni pentu joka ei vielä osaa kaikkia kommervenkkejä.
Istumisen opettelu aloitettiin jo aika nopeasti noin kymmenen viikon iässä. Samoin perusasennon alkeita ryhdyttiin alustamaan heti alussa. Ruokailuun ryhdyttiin noin viikko sitten tuomaan paikallaan oloa, eli pentu pääsee syömään luvalla kun odottaa ensin hetken istualtaan. Ruokakippo on niin vahva motivaattori, että paikallaan pysymisen koira oppi tosi nopeasti. Viime viikkoihin liittyy myös erilaisiin maastoihin totuttelua. On kävelty sänkiniityllä, korkeassa heinikossa, suolla, kallioilla ja vaikeakulkuisessa metsässä. Tämän viikon uusi juttu on noutajataluttimeen totuttelu.
Eilen kävimme moikkaamassa lääkäriä. Sisu sai ensimmäisen rokotuksen ja oli muutenkin palleja myöten hyvässä tikissä. Huono uutinenkin kuitenkin tuli; koiralta on jossain katkennut yksi kulmahammas ja hammas pitää ilmeisesti poistaa koska on mennyt niin juuresta poikki. Paino oli junnannut edellisen viikon aika samoissa lukemissa. Tämä ilmeisesti johtui matolääkityksen aiheuttamasta ripulista. Edellisen viikonlopun aikana paino kuitenkin kipusi puolisen kiloa ihan hujauksessa. Ilmeisesti nestetasapaino palautui normaaliksi ja on nyt n. 7,5 kiloa. Olemme kerran viikossa rekisteröineet koko pentueen painoja yhteisessä keskusteluryhmässä ja Sisu tuntuu nyt olevan aika saman kokoinen veljiensä kanssa.
Yksi turhauttavimmista asioista Sisun kanssa on ollut yksinoloon totuttelu. Koira on mennyt aivan hulluksi kun se on jätetty häkkiin tai aidan taakse. Sama hulluus on iskenyt lähdin sitten ovesta ulos tai vain yläkerrassa käymään. Aloitimme harjoittelun hellästi ja lyhyitä aikoja kerrallaan. Siitä ei käytännössä tullut mitään sen parin viikon aikaja jonka ehdin viettää lomalla. Loman loputtua meillä oli tarkoitus jättää koira päivisin aitaukseen, mutta parin päivän jälkeen huomattin että se ei toimi. Ensimmäisen päivän jälkeen koira löytyi aitauksen ulkopuolelta ja makuuhuoneesta löytyi pureskeltuja sähköjohtoja. Toista päivää varten aitausta vahvistettiin ja korotettiin. Nytkin koira oli päässyt jostain läpi ja löytyi aitauksen ulkopuolelta vekki kuonossaan. Viimeisten päivien aikana asiassa on onneksi edistytty. Kauppareissujen ja lasten kanssa ulkoilujen ajaksi se on jätetty häkkiin nukkumaan ja nyt se on nukkunut häkissään täysin tyytyväisen oloisena ja hiljaa. Heinäkuun loppuun asti koiralla on onneksi taas seuraa kotona.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti