Huhtikuu on hujahtanut puoleen väliinsä ja lumi häipyi maisemasta jopa nopeammin kuin ilmestyi. Mango vaihtoi kesäturkkiin melkein heti kun joen jäässä oli koiran mentävä aukko. Jos kaikkea ulkoilutusta ei halua tehdä remmin kanssa, on koiran kuivana pitäminen melkein mahdotonta. Ihan kuin Mango tarkkailisi ulkoiluttajansa tutkaa herkeämättä ja heti jos hetkeksi herpaantuu, on koira vilistämässä pää viidentenä jalkana kohti jokea. Tilastollisen tutkimustyön johtopäätöksenä olen huomannut, että joka kolmannella kerralla sen saa pysäytettyä jos oikein kovaa karjuu.Nome-harjoittelu ei ole sujunut aivan parhaalla mahdollisella tavalla. Mangon tavaksi käynyt juoksudepis on rajoittanut treenisessiot aina pariin ohjaukseen tai markkeeraukseen. Isännällä sen sijaan on jos jonkinlaista nome-viritystä. Menneenä viikonloppuna olin mukana järjestelemässä WT-koetta. Parin viikon päästä organisoimme Uudenmaan Ohjuksen ja lisäksi on tiedossa treenijärjestelyitä, riistapäivää, varustekauppaa ja nome-toimikunnan kokousteluja.
Mangosta on muuten tullut täti. Sen sisko Nala sai neljä keltaista pentua. Pentujen isä on Ullan C-P. Pentuja tuntuu nyt tupsahtelevan siellä ja täällä. Mangollekin on pian tulossa uusi ruskea koirakaveri. Kaveri ei tosin tule samaan talouteen (isännän kroonisesta pentu-kuumeesta huolimatta). Ihmispennun kanssa riittää vielä tekemistä joksikin aikaa.
Kuva 5.4.2010 - "Ottakaahan vaan tämä hihna pois, niin juoksen suoraan jokeen"
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti